Vanhan omenapuun hoitoleikkaus,

Vihdoin on aika ottaa sekatöörit, voimasakset ja sahat varastosta, teroittaa ne ja aloittaa omenapuiden vuosittainen hoitoleikkaus. Juuri istutettuja puita ei leikata, vaan niiden annetaan juurtua rauhassa. Hoitoleikkaukset aloitetaan vuoden tai parin päästä istutuksesta. Omenapuut leikataan joko keväällä maalis-huhtikuun vaihteessa tai kesällä heinä-elokuun taitteessa. Vanhan puun leikkaus on helpoin toteuttaa keväällä, jotta poistettavat oksat eivät vahingoita terveitä oksia.

Leikkausta vailla olevat omenapuut

Yllä sokerimiron, alla kaneli

Mummolan pihassa on kasvanut aina kaksi omenapuuta, sokerimiron ja kaneli. Puut tuottavat satoa hyvin, mutta niiden koristeellinen arvo on vähintään yhtä suuri tuottavuuden kanssa. Vanhan puun leikkausta harkittaessa tulisikin erityisesti kiinnittää huomio puun koristearvoon. Vanhaa omenapuuta ei saa kerralla leikata liian paljon. Mitä enemmän puuta leikkaa, sitä enemmän se versoaa ja se voi koitua puun kohtaloksi. Oiva sääntö muistettavaksi on se, että omenapuuta voi leikata edellisen kesän kasvun verran. 

Jos vanhaa puuta aikoo nuorentaa, siitä luonnollisesti otetaan kerralla pois enemmän, kuin edellisen vuoden kasvu. Kaikkea harvennustyötä ei myöskään tehdä samana vuonna. Omenapuun leikkaus tulee jakaa useammalle vuodelle. Kun me aloitimme mummolan omenapuiden nuorennusleikkauksen, jaoimme työn neljälle vuodelle. Vuosittain poistimme puusta vain yhden isomman oksan, toisesta ei tarvinnut poistaa kuin kaksi. Silloin trendinä oli sipaista haavapintoihin puunhoitoainetta, mutta se ei nykytutkimuksen valossa ole enää tarpeen. Ei siitä tosin mitään haittaakaan isoihin haavapintoihin ole.

Poistettavia vesiversoja ja juurivesoja

Omenapuuta leikattaessa tavoitteena on ilmava latvus, johon aurinko pääsee paistamaan ja jonka tuuli pystyy kuivattamaan. Aluksi puusta leikataan kaikki kuivuneet ja vaurioituneet oksat. Sitten on hyvä siirtyä latvuksen yläosaan ja tehdä siellä tarvittava leikkuutyö. Tällöin puuta harventaa harvoin liikaa, kun se näyttää alhaalta katsoen jo paljon selkeämmältä. Latvustosta poistetaan seuraavaksi toisiaan hankaavat oksat sekä latvuksen sisäänpäin kasvavat oksat. Myös sellaiset oksat, jotka kasvavat liian terävässä oksakulmassa runkoon nähden poistetaan, koska ne ovat alttiita repeytymiselle. 

Paksuja oksia poistettaessa tulee noudataa erityistä varovaisuutta, jotta ei vahingoita puun runkoa. Paksut oksat sahataan irti yleensä kolmessa vaiheessa. Ensin sahataan viilto poistettavan oksan alapuolelle noin 10-15 sentin päähän tyvestä. Seuraavaksi sahataan oksa poikki hieman viiltoa kauenpaa. Sitten sahataan tappi pois oksakaulusta vahingoittamatta. Tappeja ei tule jättää puuhun, sillä niistä laho leviää helposti. Omenapuun hoitoleikkaus viimeistellään poistamalla juuri- sekä runkovesat ja ohikulkua haittaavat oksat. 

Leikkaustekniikkaa sekä välineet

A-tikkaat, voimasakset ja sekatöörit

Nykyään mummolan vanhoista omenapuista tarvitsee pääsääntöisesti katkoa kuivuneet oksat, jänisten syömät alaoksat, juurivesat sekä vesiversot. Yleensä vesiversojen tuotnto vähenee muutaman vuoden päästä rajuista leikkauksista, mutta sokerimiron tuottaa niitä edellen paljon, vaikka leikkauksesta on kahdeksan vuotta. Sokerimiron on sopivan korkuinen puu, kun taas kaneli on aikojen mittaa kasvanut liian korkeaksi. Puun latvus on typistetty, emmekä sen anna enää tuota korkeammaksi kasvaa. Omenoita saa siitä huolimatta käydä noukkimassa tikkaiden avulla.

Hoitoleikkaukset suoritettu

Kesällä näette kuvia, miltä puut oikein näyttävät koko komeudessaan.

Vesiversoisin terveisin

Hanska

Hiihdellen kevätaurinkoon,

Peltomaisemaa

Kevättalvi on mitä parahin aika ottaa sukset vihdoin varastosta ja lähteä ladulle. Aurinko lämmittää, linnut visertelevät ja pajunkissat kukoistavat. Juuri tällainen sää oli viime viikon lauantaina. Bonuksena saatiin nauttia vielä hankikannostakin. Hankiainen on tyypillistä juuri keväisin, kun aurinko lämmittää lumen pintaa päivisin ja öisin pakkaset sen kovettavat. 

Talven törröttäjiä

Olen vahvasti perinteisen hiihtotavan naisia, mutta hangen päällä uskaltauduin kokeilemaan luisteluhiihtoa. Yllätyksekseni tasapaino piti ja sukset luistivat sulavasti hangella. Meno ei tuntunut hurjalta, mutta silti ohittelin perinteisen tavan hiihtäjiä. Välillä rytmi tosin katosi ja silloin oli nokallaan käyminen enemmän kuin lähellä. Onneksi järven jäällä on rutkasti tilaa tälläiselle keltanokalle.

Latunäkymä

Kutsun hiihtämistäni hiihtelyksi. Sitä ei tehdä hiki hatussa, vaan rauhallisesti nautiskellen ja välillä pysähdellen. Vaikka vain hiihtelen, on se silti hyödyllinen liikuntamuoto. Mieluiten sivakoin tasaisella, mutta välillä on mukava haastaa itsensä mäkisemmissä maastoissa. Helmikuussa Levillä sain todella koetella kestävyyttäni.

Rantapuita

Nyt kuitenkin nautitaan näistä kuvista Kyyveden jäällä. Pajunkissat ovat jo puhjenneet. Juuri sopivasti Luonto Liiton kevätseurannan ensimmäisenä viikonloppuna.

Pajunkissoja

Latuterveisin

Hanska

Jotta kasvihuone tarjoaa parastaan,

Nyt eletään viimeisiä hetkiä, jos aikoo esikasvattaa itse taimia siemenistä. Meidän suvussa tällä tavalla on pitkät perinteet ja ne jatkuvat yhä. Talven jälkeen minusta on ihanaa laittaa sormet multaan, vaikkakin aluksi vain pussimultaan. Asiaahan on tutkittukin ja tulokset puhuvat sen puolesta, että mullan pöyhiminen on terapeuttista toimintaa. Minun täytyy olla asiasta samaa mieltä. Toki on hienoa nähdä kasvien kasvavan, vahvovan ja lopuksi kukkivan ja tuottavan satoa. 

Tomaatin, paprikan ja chilin siemeniä

Kun kauppaan siemenpussit ilmestyvät, niitä menee innolla hypistelemään ja katsomaan, mitä uutuuksia niistä löytyy. Sitten alkaa armoton miettiminen, mitä oikeasti tarvitsee ja kuinka paljon. Meillä on kasvihuoneen lisäksi kolme kasvimaata, jotka pitäisi aina jotenkin saada täytettyä niin vahanneksilla kuin kukillakin. Vaikka siemenet ovat kalliita, säästää siinä silti melkoisen summan rahaa verrattuna, jos hankkisi taimet myymälästä.

Istutustyöhön tarvitaan taimi- ja kylvömultaa, siemeniä, kasvatusastioita sekä vettä suihkepullossa. Hyödyksi ovat myös sanomalehdet, joilla suojata pöytä tai lattia sekä tikkuja, joihin voi kirjoittaa, mitä astioissa on. Me käytämme jäätelötikkuja. Myöhemmin keväällä taimet koulitaan ja niitä aletaan lannoittaa.

Multaa ja muovinen idätyskasvihuone

Istutusastioiden tulee olla puhtaita ja sellaisia, joissa on reikä pohjassa. Näin ylimääräinen vesi ei jää ruukun pohjalle. Multaan sekoitetaan vähän vettä, jotta multaan saadaan mururakenne. Ruukut täytetään mullalla, joka tiivistetään kevyesti. Mullan päälle asetetaan siemenet, jotka peitetään kevyesti mullalla. Pieniin astoihin istutetaan yksi siemen, isompiin  voi istuttaa enemmän. Pääsääntö on kuitenkin se, että siemenet istutetaan harvaan. Näin kasveilla on enemmän tilaa kasvaa, eikä juuret kietoudu toisiinsa ja kouliminen on helpompaa.

Multa kastellaan huolellisesti suihkupullolla ja astiat peitetään lasilevyllä tai muovilla. Jotkut siemenet itävät pimeässä, joten ne peitellään sanomalehdellä. Kylvöksiä kastellaan aina tarvittaessa niin, että kosteus pysyy tasaisena. Välillä peitteiden alapinnoilta on hyvä poistaa vesipisarat. Siemenet itävät huoneenlämmössä, jonka jälkeen ne tarvitsevat paljon valoa. Suoraa auringonvaloa tulee kuitenkin välttää. Lisävaloa voi antaa tarvittaessa esimerkiksi kasvilampuilla.

Nimikyltit ovat hyödyllisiä

Sitten, kun taimiin on sirkkalehtien lisäksi kasvanut kasvulehtipari, on aika koulia taimet. Kouliminen tarkoittaa sitä, kun taimet siirretään väljempään astiaa kasvamaan ja vahvomaan. Taimi istutetaan aina vähän aiempaa syvämmälle. Tässä vaiheessa taimia aletaan usein lannoittaa. Lannoitetta sekoitetaan kasteluveteen niin vähän, että liuoksesta tulee mietoa. Sitten, kun alkaa olla taimien ulosistuttamisen aika, tulee niitä karaista. Karaiseminen tarkoittaa sitä, kun kasvia totutetaan ulkoilmaan päiväsaikaan. Yöksi taimet nostetaan sisätiloihin tai kasvihuoneeseen. 

Idätyskuume on selvä merkki päivän pidentymisestä ja lämpötilan noususta. Nyt puutarhaihmiset voivat vihdoin kömpiä talviuniltaan ja alkaa toteuttamaan itseään luovasti. Ihanaa!

Kasvatuksellisin terkuin

Hanska